Adrienne Rich:

Rich kuvaa lesbot feministeinä ennen feminismiä: eli paljon ennen kuin naisasialiikkeelle oli mahdollista organisoitua, oli olemassa naisia, jotka rakastivat naisia ja kieltäytyivät määrittelemästä itseään suhteessa miehiin. Nämä naiset vastaavat paljolti päällekkäin meneviä käsitteitä ”lesbo” ja ”feministi”.

 

Rich hylkää sellaisen separatismin, johon kuuluu kieltäytyminen kanssakäymisestä miesten kanssa ja ”fantasiointi väkivallasta miehiä kohtaan”

 

Richin mukaan lesboja ei ole haukuttu siitä, että ”he vihaavat miehiä, vaan siitä, että he rakastavat naisia”. Tämän Richin väitteen mukaan miesviha ja naisrakkaus ovat kaksi täysin eri asiaa, jopa vastakohtia.

 

Rich esittää tässä tunnetussa artikkelissa hyvin laajan ja omaperäisen määritellään lesboudesta, jonka kautta hän kääntyy kaikkien naisten puoleen. Hän vastaa kysymykseen: miksi kukaan nainen haluaa tulla heteroseksuaaliksi?

 

Richin mukaan kaikki suhteet naisten välillä joissa naiset asettavat toisensa etusijalle miehiin verrattuna ja jotka sisältävät syvän tunteen, ovat sellaisia, että niitä voidaan kutsua ”lesbolaisiksi”. Rakastavaisten lisäksi ystävättäriä, poliittisia liittolaisia, työtovereita, sukulaisia – määrittelyssä ei ole tärkeää suhteen ulkoiset piirteet, vaan naisten toisiaan kohtaan tunteman tunteen syvyys, joita näissä suhteissa analysoidaan jatkumolla, jota Rich kutsuu lesbolaiseksi jatkumoksi. Seksuaalinen vetovoima ei tämän lesbouden määritelmän mukaan ole tärkeä tekijä, vaikka aistillisuus on usein mukana läsnä olevana tekijänä.

 

Tarkoitan, että lesbolainen jatkumo sisältää joukon – naisiin samaistuvia kokemuksia— jos laajennamme lesbouden käsittämään sisäisen rikkaan maailman jakamista, liittoutumista miesten tyranniaa vastaa, ja poliittisen ja sosiaalisen tuen antamisen-- --me alamme käsittää naisten historian ja psykologian lajuuden, joka on ollut ”lesbouden” rajoittuneen määritelmän ulottumattomissa.

Rich toteaa, että naisiin samaistuva rakkaus on ensimmäinen rakkaus, jonka kaikki ihmiset kokevat, rakkaus äitiin lapsena, ja tarvitaan suuria yhteiskunnallisia voimia pakottamaan pois naiset tästä ensisijaisesta tilasta heteroseksuaalisuuteen.

 

Naisten kääntyminen naisiin keskittyvistä suhteista heteroseksuaalisuuteen ei ole Richin mukaan luonnollinen tapahtuma tai lesbouteen rinnasteinen tapahtuma, vaan monimutkainen sosiaalinen pakotusprosessi, jonka tarkoituksena on pitää yllä naisien ja tyttöjen myöntyvä saatavuus miesten käyttöön, pakottaa kaikille naisille mieskeskeinen minäkuva, jossa vain suhteet miehiin nähdään tärkeinä. Tätä pakottamisen prosessia ja sen takana olevaa poliittista rakennetta hän kutsuu ”pakotetuksi heteroseksuaalisuudeksi”.

Naisten heteroseksuaalisuus hyödyttää siis miesten ylivaltaa suhteessa naisiin, koska naiset tunteiden tasolla, sosiaalisesti ja taloudellisesti sidotaan miehiin ja eristetään muista naisista heteroseksuaalisiin parisuhteisiin. Rich kytkee näin selvästi yhteen lesbojen sorron kaikissa naisissa olevan lesbouden sorron, ja kaiken sen sorron, jonka kohteiksi naiset joutuvat.

Miesten valta kieltää naisten oma seksuaalisuus ja pakottaa-- --miesten seksuaalisuus heihin, määrätä ja riistää naisten työntekoa-- --kontrolloida ja ryöstää naisten lapset, eristää naiset fyysisesti ja estää heidän liikkumisensa, käyttää heitä objekteina miesten välisessä kaupankäynnissä—

Näillä kaikilla väkivallan muodoilla estetään naisia muodostamasta keskinäisiä suhteita toisten naisten kanssa ja pakotetaan naiset suhteisiin miesten kanssa. Lesbolainen elämä, joka lesbouden laajan määritelmän mukaan kuvastaan naisiin keskittyneitä suhteita, syvällisiä naisten välisiä suhteita, on Richin mukaan mm. ”suora hyökkäys sitä vastaan, että miehillä on oikeus käyttää naisia-- --lesbolainen elämä on toiminnallista vastarintaa”.

Richin mukaan ei ole heteronaisten sortoa, joka on erillistä lesbojen sorrosta, tai lesbojen asioita erillään heteronaisten asioista, koska kaikissa, myös heteronaisissa, myös kaikkein voimakkaimmin miehiin samaistuneista naisista, on sisällä lesboutta, ja lesbojen sorto on kaikkien naisten sorron muoto.

Käsite “pakotettu heteroseksuaalisuus” ei Richin mukaan tarkoita sitä, että olisi olemassa toisen laisia muotoja heteroseksuaalisuudesta, jotka eivät olisi ”pakotettuja” – yhteiskunnassa, jossa kaikki naiset pakotetaan heteroseksuaalisuuteen propagandan ja seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen väkivallan avulla, kysymys siitä, olisivatko naiset heteroseksuaalisia joka tapauksessa, on täysin irrelevantti kysymys, koska kenelläkään naisella ei ole ollut todellista valinnan mahdollisuutta tässä kysymyksessä – rakasta naisia (miesten sijaan) ei ole koskaan esitetty tytöille mahdollisena valintana.

Monet heteroseksuaaliset feministit käyttävät Richin käsitettä “lesbolainen jatkumo” turvallisena tapana puhua suhteistaan naisiin ilman että heidän täytyy asettaa kyseenalaiseksi omaa ihmissuhdettaan miehiin ja patriarkaattiin, eräänlaisena “tekosyynä” jatkaa elämää miehen kanssa.

 

 

Seuraava

Aloitussivu